Leopardi 2 -taistelupanssarivaunu, valmistaja Krauss Maffei Wegmann -yhtiö, valmistusmaa: Saksa, paino 62 tonnia, hevosvoimat 1500, panssarointi: kolmannen sukupolven komposiittipanssari.
Abrams-tankit ja niiden huippusalainen panssarointiteknologia. Himars-raketinheittimet ja -ohjukset, ATACMS-ohjukset…!
Sopimus kahden miljardin euron arvoisen ilmatorjuntajärjestelmän ja ilmatorjuntaohjusten toimittamisesta Ukrainalle on tehty.
Varautuminen on tehtävä hyvän sään aikana! Ja ne paljon puhutut turvatakuut! Militarismin vyöry murtaa mieleni maisemat.
Istun käsityötunnilla, Kankaan kansakoulussa, Kouvolassa, vuonna 1965. Nyherrän nauhakujaa käsityöpussiin. Tikkipisto, tikkipisto, tikkipisto…umpisolmu.
Raahaudun opettaja Oravan luo. Jospa hän selvittäisi sykerön. Oravan naama nyrpistyy ja sieraimet soikeana hän syytää suustaan satuttavia sanoja. ”Sie haiset. Sie haiset! Eikö teillä kotona koskaan pestä pyykkiä? Milloin olet pessyt itsesi?"
Haiseva häpeä muutti minuun. Ripustin ”Älä ikinä pyydä apua” huoneentaulun sydämeni seinälle. Turvatakuita ei tarjottu koulussa, ei kotona.
Piispa Henrikin päivänä, 19.1.2023, riennän Raatihuoneelle kyllin hyvissä ajoin. Miun kaupunki täyttää 384 vuotta! Kakkua ja kahveeta on luvassa 400:lle ensin ehtivälle. Kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen ja kulttuuripäällikkö Janne Nieminen sekä pitopalvelu pistivät parastaan. Puheita pidettiin. Sibeliusopiston nuoret soittajat musisoivat. Mutta! Mihin juuttui juhlakansa? Väen vähyys pisti silmään.
Pidoissa parasta on pyöriä pöydästä pöytään. Yllättäin miut pyöräytettiin Miemalan koulun Valmo-luokkalaisten pöytään. Kolme ukrainalaista neitokaista, Darja, Anastasia ja Natasia sekä kaksi rouvaa kukoistuttivat juhlatunnelmaa. Neitokaisia kiinnosti Hämeenlinnan kaupungin väri oranssi ja sen alkuperä. Ukrainan historiasta me tunnemme oranssin vallankumouksen. Keskustelu kääntyi sotaan, Ukrainassa oleviin läheisiin. Natasia kysyi totisena: ”Voivatko suomalaiset naiset kouluttautua käymään sotaa?”
Miulla on kunnia kuulua Hämeenlinnan Lapsiystävällinen kunta -koordinaatiotyöryhmään. Työ on ankaraa ahertamista niiden tavoitteiden toteutumiseksi, joita Unisefin antama tunnustus meiltä edellyttää. Viimeisimmän otsikko oli: ”Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin rakentuminen kunnan arjessa”.
Mitä me täällä Hämeenlinnassa voimme tehdä lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen? Millaisia turvatakuita me voisimme tarjota? Onko meillä aikuisilla kylliksi mielen hyvinvoinnin rakentamiseen tarvittavia taitoja? Missä meidän aikuisten turva on? Maallisessa mammonassako? Miun turvani on ikiaikojen Jumala!
Nuorten terveiset kuntiin ovat yksiselitteiset: "Kuulkaa meitä ja panostakaa mielenterveyteen!”
Pian meille päättäjille avautuu mainio mahdollisuus kuulla nuorten aloitteita. V-päivä tulee! Yahoooo!
Kirjoittaja on valtuutettu (kd.) Hämeenlinna.