Vanha pappa innostui seuraamaan Uuden Musiikin Kilpailua. Tässä arvioni Suomen euroviisuehdokkaista.
Keiran No Business on the Dance Floor on tasokas tanssibiisi, joka voi nousta yllätyshitiksi tai hukkua kaltaistensa joukkoon, jos moni muukin maa pelaa samoilla korteilla.
Komppi sykkii yllättävän orgaanisesti ja itämainen väliosa on vangitseva. Vasta 17-vuotias laulaja hoitaa hommansa upeasti.
Artistin trendikäs laulutyyli vain hiukan mietityttää. Onko soundi niin tätä päivää, että se on jo vanhanaikainen?
Benjaminin Hoida mut pelaa häikäilemättömästi seksillä, joka on aina vähän villi kortti.
Symboliikka orkideoineen on sen verran rasvaista, että koko homma saattaa lipsahtaa koomisuuden puolelle.
Muodikasta, jytyyttävää kasarimättöä, jonka valopilkkuna on laulumelodian yllättävä hyppäys ylärekisteriin. Koko paketti saattaa toimia livenä paremmin.
Robin Packalenin saamista euroviisujen lavalle on odotettu kuin kuuta nousevaa. Siihen nähden hänen kilpailukappaleensa Girls Like You on pettymys.
Biisi on introstaan lähtien tasapaksu ja valju kasa kliseitä. Kertosäe on heikko ja moneen kertaan käytetty.
Kaiken huipuksi taitava ja valovoimainen artisti on videolla tungettu istuskelemaan sohvalle.
Lxandran Something to Lose on tyylikäs ja vaikuttava esitys. Videolla tanssiva artisti pystyy yksinään luomaan taianomaisen tunnelman ja kappaleen sanomassakin on riittävästi painoa.
Nykymaailman trendien mukaan tämäkin laulaja ääntään muodostaa, mutta se ei ehkä vaivaa ketään muuta kuin minua. Varmasti taideballadien parhaimmistoa, jos kisaan pääsee.
Käärijän Cha Cha Cha ei kyllä jätä kylmäksi. Raskailla kitaroilla ryyditetty räppi tunkeutuu vastustamattomasti aivoihin ja biisin loppupuolella vapaudutaan melodian laineille.
Jos halutaan pelata euroviisuissa upporikasta ja rutiköyhää, niin tässä olisi siihen mahdollisuus.
Kuumaa on mukana kappaleellaan Ylivoimainen. Videolta välittyvä positiivinen energia ja tietynlainen viattomuus hurmaavat välittömästi. Kappale on menevä ja koukku riittävän vahva.
Monenlaista reseptiä on Suomessa koitettu keksiä euroviisuissa pärjäämiseksi. Miksei se onnistuisi vaikkapa nuoruudella ja raikkaudella?
Portion Boysin Samaa taivasta katsotaan ponnistaa suomirockin maaperästä kappaleella, joka sopisi lätkän MM-kisojen maalikoosteen taustalle. Visuaalisesti bändi on kuin karikatyyri euroviisuista, sekoitus glitteriä ja Oktoberfestiä.
Luulisi, että tällainen camp-henki olisi laulukilpailussa jo historiaa, mutta kuka hitto näistä tietää?