Kun täällä suunnitellaan väliaikaisratkaisuja koululaisille, pitää ottaa huomioon myös nämä kulkemisongelmat. Jos yhtäkkiä tulee kyytiin 140 kuljetusedun saavaa koululaista (HäSa 20.1.) ja lisäksi itse maksavat koululaiset, niin pitääkö meidän muiden lopettaa linja-autolla matkustaminen kokonaan? Eivätkö linja-autot olekaan tarkoitettu kaikille käyttäjille?
Ennen vuodenvaihdetta olivat ruuhka-ajan bussit liian täynnä, joten nyt ruuhka-aikaan siellä on todellinen kaaos.
Kun joulukuussa halusi lähteä töihin kello kahdeksaksi, piti ahtautua täyteen linja-autoon koululaisten ja muiden toimistoaikaan töihin menevien kanssa. Istumapaikasta ei ollut tietoakaan ja seisomapaikatkin olivat kortilla.
Kyllähän linja-autossa voi lyhyen matkan seistäkin, jos se olisi turvallista. Kun saat vain seisomapaikan, yrität löytää jotain kiinteää, josta voi pitää kiinni auton liikkuessa. Se on hieman haastavaa, sillä niitä paikkoja kiinni pitämiseen ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi.
Tasapaino on koetuksella
Linja-auton takaosassa voi olla muutama porras tai eteenpäin kallistuva käytävä, jotka tekevät siellä seisomisesta vielä haasteellisempaa. Kun linja-auto pysähtelee ja kiihdyttää, on siinä tasapaino koetuksella. Toisinaan mietin, kuka korvaisi, jos kaadun linja-autossa murtaen lonkkani, mutta myös sitä, että en pysty kaatumaan, kun kaikki olemme tiivisti toisissamme kiinni.
Erään kerran joulukuussa linja-auto pysähtyi pysäkillemme, mutta ovet eivät auenneet. Me pysäkillä olijat ihmettelimme kovasti, kunnes kuulimme kuljettajan sanovan kovaan ääneen: Penkkejä ei ole tarkoitettu repuille ja nyt tehdään tilaa, jotta kaikki mahtuvat kyytiin.
Tämän jälkeen me tungimme itsemme autoon. Kyytiin tuli myös lisää väkeä muutamalta muultakin pysäkiltä. Arvatkaapa, oliko matkustaminen miellyttävää – ei ollut.
Töissä liian aikaisin, mutta turvallisesti
Sen kerran jälkeen minä ja jokunen muukin matkustaja rupesimme sitten kulkemaan aiemmalla linja-autolla, jossa mahdumme istumaan. Töissä liian aikaisin, mutta ainakin oli turvallista matkustaa.
Laitoin palautetta kaupungille liian täysistä linja-autoista ja sain nopeasti vastauksen. Vastauksessa kerrottiin, että kevätkaudella kulkemallani reitillä minulle sopivaan aikaan siinä ajaa aamuisin kaksi autoa peräkkäin.
Kysyin asiaa myös linja-auton kuljettajalta ja hän kertoi sen olevan totta. Koululaisia oli kuulemma tulossa niin paljon lisää, että kevätkaudella on pakko ottaa käyttöön kaksi autoa aamun ruuhkavuoroihin. En tosin tiedä, ostiko kaupunki nämä lisävuorot, vai mistä ne kustannetaan.
Matkustaminen turvallista, kun kaikki istuvat
Nyt tammikuussa aamuisin todellakin kaksi autoa kulkee peräkkäin ja kaikki matkustajat mahtuvat istumaan ja matkustaminen on turvallista. Kuljen siis pääosin Reissu Ruodin liikennöimällä linjalla 4.
Vaikka linja-autot eivät ole parhaita mahdollisia ja joskus hieman palellaankin, on lähes kaikkien kuljettajien ammattitaito ja asiakaspalvelu sitä tasoa, että kuljen mielelläni heidän kuljettamillaan busseilla.
Kuljen myös satunnaisesti linjalla 11 ja itse kutsun sitä pikalinjaksi, kun se ei turhia kiertele ja ajaa suorinta reittiä keskustaan. Sen aikataulut on kuitenkin laitettu ihan liian tiukaksi ja siksi sen oikea aikaiseen liikennöintiin ei voi luottaa. Eikä todelliset ajat päivity edes reittioppaaseen tarpeeksi aikaisin.
Bussi vartin myöhässä ja täynnä koululaisia
Jouduin eräänä aamuna tekemään mutkan ja menin sitten linjalla 1 töihin hieman kello 8:n jälkeen. Se bussi oli vartin myöhässä ja aivan täynnä koululaisia ja joka pysäkiltä heitä tuli lisää.
Kuljettaja yritti saada matkustajia tiivistämään ja menemään sinne auton peräosaankin, mutta eipä sinne kukaan vapaaehtoisesti halunnut seisomaan, se kun on vielä vähemmän turvallista, kun etupuoliskolla seisominen.
Itse olen kulkenut linja-autolla koko elämäni ajan, joten osaan kyllä tunkea itseni johonkin seisomaan, mutta miten aremmat ihmiset tai satunnaiset kulkijat? Ruuhkabussissa oleminen saattaa olla heille niin hirveä kokemus, että bussin käyttö loppuu kokonaan.
Mistä pitää kiinni ruuhkabussissa?
Jos jatkossakin on tarkoitus, että autossa pitää myös olla seisomapaikkoja, pitää kaikille seisojille löytyä joku paikka, josta voi pitää kiinni matkan ajan. Se ei voi olla katonrajassa roikkuva lenkki, sillä siihen yltävät vain pitkät ihmiset, eikä se voi olla penkin reunassa oleva kahva, koska siihen mahtuu vain yhden ihmisen käsi.
Nyt ruuhka-aikoihin kyytiin ei mahdu lastenvaunut, joten mitenkäs julkisella liikenteellä kulkevat vanhemmat saavat lapsensa hoitoon tai sieltä pois?
Iltapäivisin en itse kulje linja-autolla, mutta täytyyhän oppilaiden päästä myös kotiin, joten uskoisin kaaoksen olevan silloinkin aika moinen. Minkä kuvan oppilaatkin saavat joukkoliikenteestämme – ei ainakaan mitään positiivista.
Kestääkö kuljettajien pinna päivästä toiseen?
Miten kauan kuljettajien pinna kestää päivästä toiseen selviytymistä yrittäessään saada ylisuuret matkustajamäärät turvallisesti kouluun, kotiin, harrastuspaikkaan tai töihin?
Ei ole mitään hyötyä siitä, jos muutama ihminen välttää ruuhka-aikoihin kulkemista, kun kyse on kymmenistä ihmisistä.
Kehotankin kaikkia asiasta päättäviä tai päätöksentekoon osallistuvia virkamiehiä ja poliittisia päättäjiä käyttämään muutaman viikon ajan eri linjojen ruuhka-aikojen bussivuoroja, jotta näkevät todellisuuden. Kun päivät ovat erilaisia, pitää sitä samaa vuoroa käyttää useampi päivä, jotta oikea totuus selviää.
Toki tärkeintä on se, että pääsee paikasta A paikkaan B suunnilleen oikeaan aikaan, mutta voisi se matkustaminen olla mukavampaakin meille kaikille.
Marita Pekkarinen
joukkoliikenteen käyttäjä
Hämeenlinna