Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen lakkauttamisesta on jo kymmenen vuotta. Arvet yliopistokaupunkistatuksen menettämisestä eivät ole umpeutuneet. Edelleen harmitellaan, ettei kaupunki houkuttele nuoria akateemisia.
Harva tuntuu muistavan, että Hämeenlinnassa sijaitsee Hämeen ammattikorkeakoulun pääkampus, jossa tehdään runsaasti kiinnostavaa tutkimusta Bio-, Edu-, Smart- ja Tech-tutkimusyksiköissä.
Tänä vuonna 30 vuotta täyttänyt Hamk koetaan ilmeisesti edelleen sen verran tuoreeksi tulokkaaksi, ettei siihen osata oikein suhtautua.
Hamk taidetaan tuntea paremmin muualla kuin omalla maallaan.
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on tänä päivänä täysin relevantti reitti tutkijaksi. Vuosittain Hamkista valmistuu useita tohtoreita, vaikka tutkinto virallisesti suoritetaankin johonkin tiedeyliopistokumppaneista.
Tälläkin viikolla yksi Hamkin opettajista, lehtori Anne-Mari Järvenpää, väittelee tohtoriksi. Hänen tuotantotalouden väitöskirjansa datan käytöstä kiertotalousalan pk-yrityksissä on hyvä esimerkki käytännönläheisestä tutkimuksesta, joka voi parhaimmillaan hyödyttää suomalaista ja hämäläistä elinkeinoelämää.
Lisäksi Hamk on mukana myös seitsemän eurooppalaisen korkeakoulun käynnistämässä RUN-Eurooppa-yliopistossa, jonka tavoitteena on kehittää tulevaisuuden tarpeita vastaavaa koulutusta ja tutkimusta.
Ensi vuonna Hamk ja itävaltalainen FH Vorarlberg University of Applied Sciences (FHV) käynnistävät ensimmäisen kaksoistutkinto-ohjelman, joka mahdollistaa kansainvälisen kaupan opiskelijoille tutkinnon suorittamisen samanaikaisesti molemmissa maissa.
Hamkista on siis kasvanut 30 vuodessa hyvin verkostoitunut korkeakoulu, joka taidetaan tuntea paremmin muualla kuin omalla maallaan. Ehkä nyt olisi aika antaa tunnustusta?
Kun olemme ylpeitä ammattikorkeakoulustamme ja osaamme hyödyntää sen tekemää tutkimusta ja opiskelijapotentiaalia, kenties Hämeenlinnaan vuosittain tulevat sadat opiskelijatkin jäävät alueelle töihin nykyistä hanakammin. Siinä meillä on vielä rutkasti kehittymisen varaa.