Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kolumni Linjuripolkkaa junassa – Voiko tämän mukavammin matka taittua?

”R-vuoro Helsinkiin on peruttu. Liput käyvät seuraavaan Intercity-junaan”, kuulutettiin Hämeenlinnan asemalla. Laiturilla junaa odottamassa seisoi ainakin sata ihmistä. Ainoa järkevä paikka oli ravintolavaunu, mihin pääsimme vartin odotuksen jälkeen.

Saimme vaimoni kanssa ahtauduttua kahden pöydän väliselle penkille. Pöytäseuranamme molemmin puolin istui nuoruutta ja kokemusta. Ihme kyllä kukaan ei aikaisemmin tuntenut toistaan. Jokainen oli juttutuulella.

Matkatavarat saimme tungettua pöydän alle. Vaikka polvet olivat suussa, kukaan ei valittanut.

Jotkut olivat matkalla Hanoi Rocksin konserttiin ja muutama – kuten me – Suomi–Romania futisotteluun. Jyväskylästä hallintotieteiden opiskelija sanoi olevansa yhtyeen rumpali. Vähän siloposkelta tuo näytti. Uskokoon, ken tahtoo. Matkan kuluessa hänelle hoidettiin gradun aihe.

Häntä vastapäätä suklaasilmäinen nuori mies työskenteli Takon kartonkitehtaalla vapaa-ajan harrastuksenaan heittokalastus. Porukalla sitten pyydettiin isoa kalaa. Siinä ohella kävimme ruudinkäryistä sotaa kranaatinheittimillä. Hän oli juuri päässyt armeijasta. Molemmat olivat menossa bändin konserttiin.

Kolmas nuori mies oli matkalla peliin. Mihinkä muuten Hakassa ja HJS:ssä pelannut futari voisi mennä. Jokaisen sukujuuret olivat Pohjanmaalla.

Yhteisiä jutunaiheita löytyi helposti. Juuri tietoon tullut Venäjän liikekannallepano herätti kavereille paljon mietteitä.

Ilomantsin suunnalta kotiseudultaan palaava stadin rouva kertoi 95-vuotiaasta omakotitalossa metsän keskellä yksin asuvasta äidistään. Syksyn pimeys ei häntä haitannut. Naapuriin kertyy matkaa 10 kilometriä, eikä valon kajastustakaan ympärillä näy. Saimme häneltä kutsun saapua Alppilan Pub 7-Veljekseen.

Keskusteluun osallistui enkelinkasvoinen kotiinsa Lohjalle palaava yhteiskuntatieteitä opiskeleva neito. Hän kaatoi appelsiinimehunsa joukkoon omaakin mehua reppunsa termospullosta.

Keravan jälkeen mietimme Punaportin Bluesin peliympäristöä ja koriksen suosiota yleensä. Seuran toimitsija osoittautui hänelle Ruisrockista tutuksi tulleen Hanoi Rocksin faniksi.

Voiko tämän mukavammin matka taittua? Stadikalle kävellessä hyräilimme linjuripolkkaa. Teksti vain kääntyi muotoon ”ravintolanvaunu on rautatien ässä”.

Ps. Futispeli päättyi 1–1.

Kirjoittaja on asianajaja, joka ei omissa kirjoituksissaan mielistele ketään.