Kun muutin parikymmentä vuotta sitten Hämeenlinnaan, kaupungissa ei juuri ruokaravintoloissa juhlittu.
Jos halusi syödä vähänkään paremmin, sai valita lähinnä Popinon ja Piparkakkutalon väliltä tai lähteä toiseen kaupunkiin.
Tervakoskella oli kiva italialainen, mutta jos halusi modernimpaa bistroruokaa tai finediningia, täytyi matkustaa Tampereelle tai Helsinkiin ruokailemaan.
Tänä päivänä kaikki on toisin. Jos joku kysyy, minne Hämeenlinnassa kannattaa mennä syömään, kysyjälle voi täydestä sydämestä suositella monta erilaista hyvää paikkaa.
Vanhojen tuttujen hämeenlinnalaisten lisäksi kaupunkiin on viime vuosina tullut kunnianhimoisia uusia aina Uomasta Vinttiin, Miller´s BBQ:sta Boraan ja Vanai Bistro & Bastusta Nordic Smokeryyn – vain muutamia mainitakseni.
Myös lounasravintola- ja kahvilatarjonta on kasvanut, eikä koronapandemia onnistunut lopulta tappamaan montaakaan paikkaa. Hyvä niin.
Eron entiseen huomaa kenties selvimmin sunnuntaisin, joka on perinteisesti Hämeenlinnassa ollut päivä, jolloin auki on lähinnä pikaruokaloita ja ketjupaikkoja.
Euroopassahan nimenomaan sunnuntai on se päivä, jolloin suunnataan joukolla ulos syömään perheiden ja ystävien kanssa.
Suomessa etenkin pienellä paikkakunnalla sunnuntait ovat olleet kuitenkin vaikeita päiviä, sillä tulijoita pitäisi olla niin paljon, että henkilökuntaa on varaa pitää viikon kalleimmissa vuoroissa.
Nyt sunnuntaisin alkaa olla jo varaa valita ruokapaikkansa.
Viime aikoina olen kuitenkin pannut tyytyväisenä merkille, että tämä kulttuuri on murroksessa. Nyt sunnuntaisin alkaa olla jo Hämeenlinnassakin varaa valita ruokapaikkansa: keskustassa ovat auki ainakin Hällä, Nordic Smokery, Popino, Puisto Burger ja Cantina Pannuhuone.
Sunnuntaibrunssille pääsee Villa Marenkiin ja Vanai Bistro & Bastuun. Myös Pumppuhuone ja Dolce Amore palvelevat pyhäpäivän kävelijöiden ilona.
Tervehdin suunnanmuutosta ilolla. Hämeenlinnaa voi kutsua jo kulinaristien kaupungiksi. Ehkä jo ensi kesänä gourmet-turistit löytävät meille kauempaakin.